Hurjaa kiirettä pukkaa

Taitaa olla enimmäkseen sitä kuuluisaa selityksen makua kyl tos otsikossa... mut änywäy, älytön aika viime postauksesta...

Pikana jos yritetään kelailla...

Syksy talven alku oli tosi märkä, sateinen synkkä ja tympeä... sit tuli pikku pakkanen ja maisemat kuivu... voi miten sitä nauttikaan kun ei rapa roiskunut ja oli kipakan kuiva ilma lenkkeillä... Ja aurinko, se outo keltainen mollukka näyttäytyi useampana päivänä taivaalla! Pakkasen ja kuivan kelin tiimoita sit alkoi toinen ongelma, melkein jo rutiiniksi syksyisin tuleva koirien anturoiden halkeilu ja repeily... Nyt pää asiallisena uhrina oli Wallu joka hurjan juoksuinnon valtaamana kaarrotti häntä suorana maisemaa pitkin poikin... Noh rasvaa anturaan ja töppöstä kehiin.. Ja alkoihan ne vähitellen umpeutumaan. Hihkuin jo onnesta, et päästään kuin päästäänkin kisomaan vuoden viimeisiä kisoja.... Kunnes päivänä muutamana lenkillä ollessa Wallu tulee veri roiskuen luokseni.... toisen etujalan antura, se jossa ei ollu töppöstä oli halki ja verta tuli suihkuten. No kotiinhan sitä kammettiin mut eipä siinä paljo ollut tehtävää kuin putsata ja rasvata antura kun kotiin päästiin, ei toivoa et mitkään liimat siinä pysyis, kun reilun kaksi kilometriä kuitenkin juosta viipotti antura auki että päästiin kotiin...

Siihenpä kaatui kisatoiveet... onneksi sain lekurin todistuksen ja rahat takaisin tai no itsenäisyyspäivän kisojen rahoja ei viel oo näkyny tilillä... jospa ne viel sieltä tulis...

 Kumma miten sitä kun on odottanut jotain joka katkaisee sen arkirutiinin ja odotettu tapahtuma peruuntuukin, tuntuu että jaksaminen loppuu siihen paikkaan ja hurja uupumus iskee... Näin kävi minullekkin..  Tulikin hyvään saumaan sitten nämä loppuvuoden ja joulun ajan pakkaset... Ei tarvinnu hyvällä omalla tunnolla tehdä muuta kuin lämmittää mökkiä ja käydä käpsimässä lenkillä... siis navettahomman lisäksi. Opettelin sit sellaisenkin taidon, että pommiin nukkuminen on hyvästä ja että töihin navettaan ehtii pikkasen myöhemminkin :D ja nyt oon jääny koukkuun yli 8h yöuniin ihan oikeasti! Mut se tunne, kun et olekkaan joka päivä niin väsynyt että silmät meinaa painua ihan väkisin kiinni on ihan älyttömän ihana!!

Kallen kanssa ollaan vedetty lenkkiä pitkin poikin... Treeniä satunnaisesti ja tiiättekö.. Alkaa vähitellen tuntua et kyl se kinttu kestää! Ja pakkohan tässä on rueta tekemäänki jotain... vanhaks menee toi elukka muuten tekemättä mitään.... Loppiaisena käytiin treenimäs joensuussa, ja rimat raa'alla pelillä 60cm... eikä rimaakaan tullu alas!! Ja ne kepit!! Ja ne kontaktit!! Jee!!  Kauhee kyty olisi nyt päästä vähitellen kisoihinkin... katsoopas jos vaikka onnistuisi!!

Wallun kans tehty navetta hommia ja treeniä pikkaisen.. Wallun ongelmana on lähinnä kontaktit, tai no se et enhä mie oo tuolle ikinä opettanu niitä kunnolla... ja miten ärsyttävää onkin näin jälkikäteen rueta fiksaamaan juttuja reilaan... Öh... Noh, puomin hilasin vanhaan navettaan ja melkein päivittäin oon nyt sit tehny sekä Kallen että Wallun kans kontakti kertausta... saa nähä tuottaako tulosta vai meneekö vielä ihan vanhan kaavan mukaan, kun pääsee radalle testimään..

Lentsu ... oma itsensä kylmänarka höyrypää :) Nyt on vakaa päätös, et kun kevät tulee ni Lennukin pääsee viel kisakentille... pitäähän sitä joskus kokeilla sekin homma et vetää yhtenä päivänä ihan överi määrän ratoja :D eli joka koira kehiin ja menoks! voipi olla oma kunto vähän kovilla!

Minä sain muuten ihan itellenikin tilattua lekuri ajan .... ja käytyäkin sielä.. Oon jo pitkään ajatellu et oon allerginen jollekkin ja nyt sit pistin asian vireille... eli verikokeet, limakalvo kokeet röntgenkuvat  on jo otettu nyt sit PEF- seuranta ja spirometri (tai jotain... ) ens viikolla.. Äitilläni on asiat menneet huomaamatta niin että on tullu rasitusastma enkä toki haluais sitä itelle... mut nyt kun oon pihissy ja köhissy taas muutaman päivän ni enpä oikeestaan yhtään ihmettele, vaikka jo jonkun asteinen astma olisikin jo olemassa. Noh toivotaan ettei... Mut surullista todeta, et vanhuus ei tuu yksin....

Mitäs muuta meidän kulmille... No susia kulkee... ihan liian liki.. Oli viime viikolla käyny ilmeisesti susilauma napsimassa paria hevosta kintereistä kun ne oli laitsalla (talon vieressä) iltapäivä hämärän aikaan... alkaa olla tosi röyhkeitä nekin..
Matti on aloittanut Mikko Manian kuntoutuksen reki hommilla ... tekee naapurin isännän kanssa raivaus savottaa yhteen lepikkoon/sekametsään ja ajaa sit hevosella puut laaniin... Mikko on terhakkana touhuamassa ...
Navetta kuviot menee vanhaan malliin... täyttä on ja vielä täydemmäksi muuttuu kun pari lehmää poikii muutaman viikon sisään.. tiiä minne niiden kans sovitaan, kun tarvitseis ittelle kasvamaan uusia lehmän alkuja , mut tällä hetkellä ei oo ketään poistolistalla.... Noh eipitäs sanoo... tulee heti jotain kuitenkin!

Noh on tässä nyt taas alku tarinointia... tylsää juttua, kun ei oo kuvia... Mut hei! Ostaa päräytin sit kameran!! Ja niinkun minun tapoihin kuuluu, ostin käytetyn, näkemättä, tuntematta myyjää maksaen etukäteen... Tää nettishoppailu on niin kivaa :D! Niinhä mie oon tehny noiden vanhempien poikienkin kohdalla... ostetaan kuin sika säkissaä :)

Taidan mie lisätä jonkun kuvan tonne väliin.... Ja sitte saa olla!!
Palaamme taas, toivotaan et vähän tiheämmin kun viimevuonna!!

-Pirjo-